Lauantaina viisituntinen seminaari Finlandia-talolla. Päällimmäiseksi jäi mieleen Victorian sydämellisyys ja se miten aito ja  hieno ihminen hän on, ja tämä loi tapahtumaan upean tunnelman. Hän on aivan omaa luokkaansa ja hänen työnsä on todella ihailtavaa.

Koko seminaarin teemana oli siis koirien koulutus, positiivisesti. Kaikista Victorian tarinoista ja esimerkeistä näkee miten sydämen asia tämä hänelle on, ja miten paljon hän välittää siitä että koiria ei kohdeltaisi tai koulutettaisi niitä pelottavilla tai satuttavilla tavoilla, koska se ei ole tarpeellista: samat ja paremmat tulokset voi saada positiivisin keinoin, ja samalla saa koiran kunnioittamaan ja luottamaan omistajaansa.
Uutta informaatiota tuli jonkun verran, mutta esimerkiksi ohjelmasta pätkityistä esimerkkivideoista olin nähnyt varmaan jokaisen, sen verran tiiviisti on tullut ohjelmaa seurattua jo reilusti yli kolmen vuoden ajan. 

Tapahtuma oli kuitenkin aivan täysin jokaisen maksetun pennin arvoinen, oli mahtavaa nähdä Victoria vain muutaman metrin päästä ja kokea hänen positiivinen olemuksensa ja lämmin energiansa. 

                                       

Paikalla oli myös rescue-koiria joiden avulla Victoria esitteli joitain yksinkertaisimpia koulutustapoja. Lisäksi hän kertoi paljon omasta urastaan ja elämästään, sekä esitteli hiukan miten hänen tv-ohjelmaansa tehdään. Victoria on todella avoimesti kaikkia kouluttajia vastaan, jotka käyttävät mitään koiran tökkimistä, hihnan riuhtomista, selättämistä, tai mitään fyysisiä koiraan kohdistuvia korjausliikkeitä. Hän ei usko että koirat yrittävät pomottaa ihmisiä, ja hänellä oli hauska osio siitä että koirilla muka olisi salainen missio alkaa hallita koko maapalloa. Häneltä ei irtoa kauniita sanoja "machoileville" kouluttajille jotka milloin mitäkin keinoa käyttäen tai painiottelun ja muutaman pureman jälkeen onnistunut "dominoimaan" koiraa tai saavat sen "alistumaan". Ja onko koira silloin alistunut? Ei. Se sulkeutuu vain kuoreensa ja on paikallaan siinä toivossa että tämä kiusaaja viimein jättäisi hänet rauhaan. 
Victoria on hentorakenteinen ja pieni ihminen, ja on silti kouluttanut todella aggressiivisia, vihaisia, isoja, purevia koiria. Koirankoulutus ei ole voimakeinoista kiinni. Jokaisen koiran, koosta tai ongelmasta riippumatta, voi kouluttaa positiivisesti. Aggressiivisten tai mitä ihmiset usein sanovat "dominoivien" koirien takana on yleisesti vain pelokas tai epävarma koira. 

Puoliajan jälkeen Victoria vastasi moniin yleisöstä esitettyihin kysymyksiin. Paras vastaus oli ehkä henkilölle, joka kysyi mitä tehdä, kun hänen koiransa lähtee usein toko kilpailuissa omille teilleen tai tekee asioita omassa järjestyksessään vaikka osaa kyllä kaikki liikkeet ja on muuten tottelevainen koira. Victorian vastaus oli se, että tokon "istu, maahan, takakautta sinne ja tänne ja tuota kautta ympäri" yksinkertaisesti tylsistyttää koiraa. Sitä ei vain huvita, se tarvitsisi erilaisen harrastuksen. Joten Victoria luetteli kymmeniä eri harrastusvaihtoehtoja mitä koiran kanssa voi tehdä, sen sijaan että tavallaan vaatii koiraa tekemään jotain tottelevaisuusjuttuja jossain radalla hienossa järjestyksessä vain siksi että omistaja olisi vain itse ylpeä siitä miten koira sai jonkun pistemäärän jostain lajista. Minusta hieno vastaus. Jos koiran kanssa jotain harrastaa, tärkeimpänä pitäisi olla se että harrastus on jotain mistä koira itse nauttii.

Yleisesti hienointa oli saada taas lisää vahvistusta sille, että on oikealla tiellä ja positiivinen tapa on se ainoa ja oikea. Se on ihmismäinen tapa, se on hauskaa ja turvallista sekä koiralle että omistajalle, se on kaikille ihmisille sopiva ja kaikki voivat näin kouluttaa koiransa. Koira tottelee koska se arvostaa ja luottaa omistajaansa, ei pakotettuna tai rangaistusten pelossa. Kaikki jotka vierastavat esim. makupaloilla kouluttamista pitäisi tutustua aiheeseen ja siihen miten ruoka vaikuttaa koiran aivoihin ja oppimiseen. Yhtä hyvin koiraa voi palkita myös leikillä tai vaikka silittämällä, mikä kunkin koiran kohdalla toimii.

Ihana seminaari ja ihana päivä!

Vielä seminaarin jälkeen Victoria jakoi nimikirjoituksia ja otti yhteiskuvia aivan kaikkien halukkaiden kanssa ja koitti siinä samalla vielä vastata kaikkiin kysymyksiin mihin vain pystyi. Todella lämminhenkinen ihminen. Jonotus kannatti, nallet saivat cd:nsä kanteen omistuskirjoituksen :) Tästä cd-hankinnasta lisää myöhemmin...