Ivi aamulla mököttämässä, arvasi jo mitä tänään on luvassa...

Tai ehkä osoitti mieltään koska vain mami ja isi saivat pekonia aamupalaksi...

Tai ehkä vain miettii mistä välistä voisi livahtaa parvekkeelle.

Tänään PITI olla viimeinen eläinlääkärillä käynti rokotusten merkeissä, mutta ei sittenkään. Muutamia viikkoja sitten rokotettiin rabies, viime viikolla oli verikokeet ja joku erittäin tärkeä heartworm rokotus, mistä en ollut ikinä kuullut, mutta mikä Italiassa kuulemma aina annetaan. Ja tänään vuorossa parvo/yleisrokotus.

Auton saimme parkkiin noin 200 metriä eläinlääkärin vastaanotolta ja melkein saman tien Ivi laittoi jarrut päälle ja yritti kaikin keinoin päästä takaisin autolle, tai mihin vain suuntaan mikä ei olisi eläinlääkäriin päin. Eli ei mitään uutta, Ivillä on aivan kauhea eläinlääkäripelko, eikä hän usein suostu kävelemään edes sellaisten lääkäriasemien ohi missä ei olla ikinä käyty. Haju on varmaan sama ja muistuttaa pelottavista kokemuksista...

No, kannoin Ivin sitten sisälle asti, ja mitä lähemmäs tultiin, sitä enemmän hän yritti vielä rimpuilla alas sylistä että olisi päässyt karkuun. Siinä se tärisi minun sylissäni odotushuoneessa kuin viimeistä päivää koko 5 minuuttia mitä jouduimme odottelemaan, eikä todella edes halunnut haistaa herkkuja mitä minulla oli mukana.

Rokotus sitten sujui ilman ongelmia eikä toinen tuntunut edes huomaavan koko piikkiä. Ja sitten lääkärisetä ilmoitti että rokotuksen toinen osa on 20 päivän päästä. Hmmm. En todella tiennyt tai sitten vain muistanut että yleisrokotus olisi kaksi osainen, ei se viime vuonna tainnut olla. No ei siinä mitään, tosin en ole varma olemmeko enää edes Italiassa silloin kun toisen osan aika olisi, mutta ehkä sen voi hoitaa Suomessakin. Toivotaan.

Tässä olemme jo kotimatkalla, kaikki taas hyvin, kävimme vähän puistossa kävelemässä. En kertonut Iville vielä että piikkejä saa lisää vielä tänä keväänäkin. Menimme vain kotiin syömään uutta solmuluuta. (No tietysti sitä parasta, sitä minkä välissä on KANAA!)