Eilen illalla harjasin Arielin hampaita ja katsoin sitten vähän tarkemmin niitä kun huomasin, että oikealla puolella ihan takana hampaat näyttävät tosi oudoilta. Tarkempi tutkimus osoitti, että hampaat ovat ihan irti, niin että hyvä kun pysyvät enää millään suussa. Luulin, että Arielilla on kaikki hampaat olleet vaihtuneet jo kun hän tuli meille, joten alkujärkytys oli suuri ennen kuin tajusin että pentuhampaita on takana vielä jäljellä. En ollut yhtään aikaisemmin kiinnittänyt mitään huomiota, mutta kyllähän ne ovat silminnähden ihan erilaiset ja sirommat ja pienemmät kuin pysyvät hampaat. No, nyt sitten odotellaan ilmeisesti vielä viimeisten hampaiden vaihtumista ja pitää katsoa että Ariel pureskelisi taas jotain kovaa että putoaisivat kun eivät ne oikein edes olleet siellä enää kiinni. Tuntui melkein että olisi pitänyt vähän vielä  liikauttaa niitä ja ne olisivat pudonneet, mutta en kyllä uskalla.

Tänään oli tarkoitus lähteä viikonlopun kunniaksi vähän ulkoilemaan pidemmälle, ei ihan ollut kohde selvillä mutta jonnekin pienelle reissulle. No eilen kuulin sitten Arielin kasvattajalta että parvoa on liikkeellä ja hänen tuttujen koiria tosi sairaana. Ei sitten huvitakaan lähteä oikein mihinkään, muiden koirien lähettyville varsinkaan, erityisesti kun Ariel on vielä pentu ja parvo on tosi pelottava sairaus. Vaikka nämä sairastuneet koirat eivät Helsingistä päin olleetkaan, ei silti voi olla liian varuillaan koska koiratkin matkustavat niin paljon omistajiensa mukana ja näyttelyissä ja vaikka missä. Ei minua muuten tämä niin huolestuttaisikaan, mutta Ariel on vielä niin pieni ja pennut ja parvo ovat ihan kamala yhdistelmä. Toivottavasti lisää koiria ei sairastu ja kaikki menee hyvin.