Tassujen pesu on sitten tylsää hommaa...

Inhottavat märät ilmat eivät lopu, yllätys yllätys, ja Arielin kaunis turkkikin alkaa kohta olla sen mittainen että se laahaa maata jatkuvasti. Yhtenä märkänä ja sateisena päivänä kävimme kunnon lenkillä, koska olin päättänyt että ilta on varattu koiranpesulle jokatapauksessa. Olivat kyllä kunnon kylvyn tarpeessa sen kävelyn jälkeen. Suomessa on ihan mukavaa, mutta hiukan on ikävä Kreikan ja Italian hyviä ilmoja, kun koiran kanssa pääsi kävelylle useammin kuin kerran viikossa.

No tänä aamuna sentään oli sen verran kuivat jalkakäytävät (ennen kuin sade taas jatkui......) että kävimme ihan kivalla lenkillä ilman, että nalleja tarvitsi kokonaan työntää ammeeseen sen jälkeen. Yksi päivä menee sisällä istuessa ihan hyvin, mutta sen jälkeen alkaa energiataso olla sitä luokkaa että olisi melkein pakko päästä kunnon kävelylle ulos. Mutta EN suostu leikkaamaan Arielin karvoja, sillä on niin mahtava turkki, ja ehkä niistä on sitten talvellakin jotain iloa... vaikka tuskin kuitenkaan lopulta niin paljon lämmittää että sen takia kannattaisi pitää ihan pitkänä. Mutta näin meillä nyt. 

Pakko täällä Suomessa elellessä ilmeisesti jonkin sortin kompromissiin päästä, sadekävelyihin en kyllä pysty, mutta ehkä voitaisiin muuten huonoina ja märkinä päivinä sitten vähän enemmän. Sitä on vaan vaikea selittää miten kauheaan kuntoon turkki näillä kavereilla menee, ja miten se oikein imee kaiken mudan ja lian ja kaikki hoitoaine- ja kuivausrumbat on ihan mahdottomia! Mutta ei se mitään, annetaan sitten kotona enemmän kyytiä lempileluille, Arielin oravanraadolle ja Ivin lambilampaalle.