Takiaisia! Arielin turkki täynnä.

Jostain syystä olemme nyt lähipäivinä onnistuneet lenkkeilemään paikoissa, jotka ovat olleet takiaisia täynnä. Ne oikein rakastavat pitkään turkkiin tarttumista, ja sitten vielä turkki takertuu pieniksi palloiksi takiaisen ympärille oikein kunnon solmuun. Irrotin juuri äskettäin Arielin turkista melkein kymmenen takiaista lenkin jälkeen.

Ivi on sellainen että hän ilmoittaa takiaisista heti. Hän ei yksinkertaisesti suostu kävelemään jos mahan alla, tassussa, tai missä tahansa on takiainen kiinni. Se on jarrut päälle niin pitkäksi aikaa kunnes mami tajuaa mennä irrottamaan ilkeän takiaisen.

Arielia ei ilmeisesti takiaiset häiritse. Kun tulimme kotiin, niitä oli kaikkialla. Jalat täynnä. Jalkapohjassa. Varpaiden välissä. Parrassa. Mahasta puhumattakaan. Ihan iloisesti oli kipittänyt koko matkan. Edes takiaismöykky varpaissa ei haitannut. No siinä meni hetki irrotellessa, jouduin leikkamaan palan koko turkista irti kun oli liian paha solmu. Mur. 

Täytyy ilmeisesti talutella neitejä vain asfaltoituja teitä pitkin ja antaa takiaisten hyökätä muiden kimppuun.