Eilinen meni kotona koko päivä, Ivi siis sitä edeltävänä iltana popsinut kanan luut. Ivi vain nukkui lukuunottamatta nopeita ulkona käyntejä. Sitä ei huvittanut tehdä yhtään mitään eikä myöskään syödä yhtään mitään. Parsaa tungin taas kurkusta alas, mutta puuroon ei koskenut. Ivi olisi halunnut nukkua vaikka koko päivän, mutta vein sitä melkein tunnin välein ulos siinä pelossa että sieltä tulisi verta, mutta ei ainakaan toistaiseksi. Huh.

Päivemmällä alkoi tulla muun tavaran joukossa jo pieniä kanan luun paloja ulos. Olin niiiin iloinen että toistaiseksi ainakin näytti siltä, että Ivi oli pureskellut kaikki luut tosi hyvin, ihme kyllä. Ja jos kellään ikinä sattuu yhtä huonosti kuin minulla, niin SUOSITTELEN todella hakemaan parsaa jostain mahdollisimman pian, maksaa euron tölkki ja ihan tosissaan syöttää sitä koiralle vaikka väkisin, se auttaa oikeasti.

Seitsemältä illalla Ivi ei ollut vieläkään tehnyt muuta kuin nukkunut, joten soitin uudestaan eläinlääkärille. Sieltä sanottiin vaan että kannattaa nyt vielä hakea se parafiiniöljy apteekista ja antaa sitä koiralle, ja edelleen parsaa ja puuroa, ja sitten vaan pitää tarkkaan silmällä edelleen jos tulee verta oksennuksen tai kakan mukana, niin sitten kiireellä sairaalaan... Hain sitten apteekista sitä nyt jo kuuluisaksi tullutta parafiiniöljyä, poika tiskillä kysyi että mihin käyttöön, saunanlauteille vai eläimelle? Heh, kaikenlaista sitä oppii joka päivä, eilen en vielä edes tiennyt että parafiiniöljy-niminen tuote on olemassa...

Olin antanut Iville muutaman nappulan tavallista koiranruokaa koska alkoi käydä niin sääliksi kun se vaa tuijotti puurolautastaan mikä oli aamusta asti siinä ollut... Normaali ruoka sille sitten olisi nähtävästi maistunut ihan hyvin. Sai kuitenkin jälkiruuaksi vielä parsaakin, voi raukkaa... Yhdeltätoista illalla Ivi alkoi sitten osoittaa jotain elonmerkkejä. Se lähti vierestäni makaamasta ja haki tämänhetkisen lempilelunsa olohuoneen nurkasta (pehmeä iso pallo) ja alkoi yksinään riehua sen kanssa pitkin olohuoneen mattoa. Seuraavan kerran kun katsoin, se oli repinyt puolet pallon täytteenä olleesta vanusta ulos ja levitellyt sen ympäri olohuonetta, ja nyt ravisteli vielä palloa keskellä mattoa jos vaikka saisi loputkin vanut ulos. Ensimmäinen koiranlelu ikinä minkä Ivi pistää kunnolla palasiksi, johtuisiko siitä että ostin vahingossa koira senioreille tarkoitetun pallon kun se oli alennuksessa ja huomasin vasta kotona että se olikin joku koiravanhus erikoispallo:) Vasta pari viikkoa vanhentunut lelu ja Ivin suurin suosikki, pitää ehkä katsoa jos saa sen parsittua kasaan. Harmi ettei kuvassa näy isoa reikää toisella puolella...

Loppuilta sujui rauhallisesti ja odottelu vielä jatkuu, niissä voi kestää jokunen päivä että kaikki luunpalat sieltä suolistosta löytää tiensä ulos. Vähän sieltä mahasta jotain möyrimisääniä kuuluu, mutta ihanaa että Ivi näyttää nyt olevan ihan kohtalaisessa kunnossa. Tänä aamuna tuli sitten oikein kunnon kasa pieniä luun paloja ulos parsan mukana. Kohta uskallan jo ehkä huokaista helpotuksesta, jos vaikka selvittiinkin ihan vain säikähdyksellä tällä kertaa. Muutenkin näyttää jo paljon eloisammalta tänään, hyvä niin!