Tervetuloa, ja kiitokset kaikille täällä käyneille!]]>2012-07-30T02:03:01+03:002019-09-28T06:25:22+03:00https://ivin.vuodatus.net/lue/2012/07/hei-heiivinhttps://ivin.vuodatus.net/<![CDATA[Muutto edessä]]>
Todella harmillista...
Muutamme lähiaikoina uuteen osoitteeseen, toivottavasti löydätte perässämme sinne ja toivottavasti saamme paremman, uuden ja toimivan blogisivun.
]]>2012-07-30T00:49:01+03:002019-09-28T06:25:25+03:00https://ivin.vuodatus.net/lue/2012/07/muutto-edessaivinhttps://ivin.vuodatus.net/<![CDATA[Ajatuksia herättävää]]>Törmäsin tähän runoon jossain netissä ja rakastuin siihen heti. Niin ihana ja todella koskettava jos jää oikein ajattelemaan kaikkien pienten asioiden merkitystä mitä siihen sisältyy. Niin hienoja ajatuksia koiran ja ihmisen välisestä suhteesta ja siitä miten uskomattomia eläimiä koirat ovat ja miten paljon ne voivat antaa ihmisille. Niin kaunista. Tässä, niille jotka eivät ole koskaan tätä mahtavaa runoa lukeneet:
Ajatusteni vartijat
Ihminen tarvitsee koiran,
joka on kuin ihmisen mieli,
joka ymmärtää sanoitta,
joka lukee ajatukset,
joka on kotona eikä karkaa.
Koira ansaitsee ihmisen,
jolla on vähän koiran mieli,
joka ymmärtää sanoitta,
joka lukee ajatukset,
joka on kotona eikä karkaa.
Tarvitsen koirani mielen
unohtaakseni pahat,
muistaakseni hyvät,
pysyäkseni uteliaana,
oppiakseni olemaan koirani paras ystävä.
Sinäkin tarvitset koiran
tervehtiäksesi tuttusi
tunnin eron jälkeen
kuin olisitte kumpikin
valovuoden myöhässä
kierrettyänne maailman.
Tarvitsen minäkin koiran,
joka tuhansia vuosia
on ollut ihmisen lähellä,
muuttunut itsekin moneksi,
nähnyt ihmisensä viat
luikkimatta silti tiehensä.
Mihin minä koiriani tarvitsen?
En vartioimaan rikkauksia,
en pelottelemaan rosvoja
vaan paimentamaan ajatuksiani,
jotka nukkuvat koiranunta
ahomansikkaisella niityllä!
-Kirjoittaja tuntematon-]]>2012-07-15T11:45:01+03:002019-09-28T06:25:28+03:00https://ivin.vuodatus.net/lue/2012/07/ajatuksia-herattavaaivinhttps://ivin.vuodatus.net/<![CDATA[Nalle nukkuu, osa 8]]>
(Ja tämä katastrofaalinen sotku johtuu siitä että me asumme täällä muuton keskellä, siksi kaikki on hyrskyn myrskyn ja epämääräisiä kasoja siellä täällä!)
]]>2012-07-12T13:44:01+03:002019-09-28T06:25:30+03:00https://ivin.vuodatus.net/lue/2012/07/nalle-nukkuu-osa-8ivinhttps://ivin.vuodatus.net/<![CDATA[Agility, viimeiset]]>
Toiseksi viimeinen kerta oli hauska, teimme vain kaikkia kivoja ja helppoja esteitä, ja pääsimme juoksemaan kunnolla rataa kun tielle ei tullut mitään mitä Ariel ei olisi osannut tehdä. Hänelle jäi varmasti kiva mieli tunnista koska kaikki oli hauskaa eikä tarvinnut tehdä mitään pelottavaa (A)...
Varmaan tästä hyvästä kokemuksesta johtuen viimeinen kerta olikin sitten ihan loistava.
No ensiksi saimme harjoitella vielä ihan kunnolla sitä karmivaa A:ta ja pienellä vauhdilla Ariel juoksikin jo jonkin matkaa ylös. Sitten iski taas paniikki ja seuraavilla kerroilla mamin piti taas olla pökkimästä pepusta. Mutta kyllä se menee jo paljon paremmin ja rohkeutta on lisää, ja alaspäin Ariel osaa tulla ihan itse ja osaa jarruttaa hyvin. Ylöspäin mennessäkin Ariel alkaa jo vähän tajuta että esteen pinnalla on pieniä palikoita matkalla joista saa jaloilla kiinni ettei lähde valumaan alaspäin ja voi vähän ponnistaa lisää vauhtia. Kyllä se siitä.
Kepitkin menivät tosi hauskasti, tarvitsee vieressä vain ihan vähän ohjata. Puomi ja putki ovatkin sitten aika täydellisiä minusta, ne ovatkin kuitenkin isoja kapistuksia ja viisi viikkoa sitten Ariel ei ollut koskaan nähnyt sellaisia, ja kuitenkin hän menee ne aivan pelottomasti. Vain yksi ryhmän koirista näyttää olevan puomilla yhtä kotonaan kuin Ariel, ja putkesta Ariel tykkää niin paljon että hän juoksee sen läpi ihan vain huvikseen heti, jos silmäni vähänkin välttää.
Pussin kanssa on tekemistä, ajattelin että harjoittelemme sitä nyt jatkossa kotona vähän jonkun tuoli-lakana systeemin kanssa. Ariel menee kyllä vähän matkaa sisälle, mutta pussin alkaessa hän katsoo että mikäs seinä se tuossa tulee vastaan ja kääntyy sitten takaisin. Kyllä me pari kertaa saimme kuitenkin kokemuksen takia juostua läpi, niin että menin itse ensin toiseen päähän vähän nostamaan pussia ja kyllähän Ariel sitten sieltä tuli.
Viimeisellä kerralla tehdyistä radoista jäi kyllä niin hyvä mieli, meille molemmille. Siinä oli vain paljon hyppyjä, putki, puomi, kepit ja A. Ariel juoksi radat niin loistavasti, hyppäsi kaikki peräkkäiset aidat tekemättä välissä liikkeitä minun suuntaani, (varmasti asiaa auttaa se että osaan huudella esteitä nyt paremmin ajoissa) meni aina putkeen suoraan ja ensimmäisellä kerralla läpi, kipitti puomin kuin ei mitään, ja kepitkin ihan virheettömästi. Jos radalla ei olisi ollut A:ta, olisi Ariel ollut koko ryhmän ykkönen ratojen suorittamisessa, ilman mitään epäröintejä tai virheitä.
Nyt ainoa ongelma on elokuun muutto ja uuden harjoittelupaikan löytäminen! Täytyy vain toivoa että tämä ei jää tähän, se olisi sääli.]]>2012-07-08T07:34:01+03:002019-09-28T06:25:33+03:00https://ivin.vuodatus.net/lue/2012/07/agility-viimeisetivinhttps://ivin.vuodatus.net/<![CDATA[Neljä nolla nolla nolla!]]>
Onpa se iso numero! Ariel ei vielä osaa laskea niin moneen.
Lämpimiä koirapusuja kaikille tänne eksyneille!
]]>2012-07-04T15:10:01+03:002019-09-28T06:25:36+03:00https://ivin.vuodatus.net/lue/2012/07/nelja-nolla-nolla-nollaivinhttps://ivin.vuodatus.net/<![CDATA[Nalle nukkuu, osa 7]]>
Se että Ivi haluaa nukkua sängyllä ei tarkoita sitä että häntäkin haluaa..
Jalkakäytävältä voi yrittää tähyillä miltä vedessä näyttää ja yrittää moikata pieniä kaloja. Ivi tarkistaa tilanteen aina monta kertaa kävelyn aikana, ja Arielinkin pitää mennä aina perässä katsomaan ettei vain missaa mitään mielenkiintoista tapahtumaa. Varovasti reunalle, ja siitä voi hiukan hivuttaa kaulaa pidemmälle että näkisi alas asti. Välillä minulta kysytään että eikä minua pelota että ne hyppäävät kun mahtuisivat alta niin hyvin putoamaan. Olen aika varma, että korkeita paikkoja pelkäävät ja vettä inhoavat kaverit pysyvät kuitenkin iloisesti kuivalla kävelykadulla!
Kesäkuumalla ei aina jaksa kävellä. Maisemat ovat niin kivat että mamia ei haittaa vaikka lenkistä puolet istuttaisiin puun alla nurmikolla. Ivi viettäisi välillä mieluiten koko lenkin nurmikkoa haistellen. (Sieltä löytyy niin kivoja pupun papanoita välipalaksi. Nam nam kuuluu vaan vaikka mami kyllä ruokkii koiria kotonakin yllin kyllin.)
Tähän voisi tottua! Mereen, aurinkoon, ja kesään mikä voisi kestää 12 kuukautta vuodessa!]]>2012-06-29T14:31:01+03:002019-09-28T06:25:42+03:00https://ivin.vuodatus.net/lue/2012/06/kotikatuivinhttps://ivin.vuodatus.net/<![CDATA[Juhannus - Juhlat!]]>
Vietimme mökillä rentouttavan ja ihanan juhannuksen! Tai en tiedä miten rentouttava se hauvoille oli, päivät olivat yhtä ulkona juoksemista ja riehuntaa. Kaupunkilaisneideillä oli kerrankin kokonainen pitkä viikonloppu ilman hihnoja. Pelkkää vapautta! Mökillä riitti nurmikkoa ja mäkeä ja rappusia ja vettä, niin paljon kaikkea hauskaa ja niin paljon tilaa LEIKKIÄ! Aurinkoa ja lämmintä riitti viimeistä kotiinlähtöpäivää lukuunottamatta ja kaikki ilo otettiin irti.
Illalla oli kiva istuskella laiturilla kun päivä oli oltu vauhdissa. Maisemat olivat niin kauniit ja rauhalliset, ja vaikka laituri oli ensimmäisenä päivänä hiukan pelottava kun siitähän voisi vaikka pudota veteen, niin lopulta siellä oli tosi kiva makoilla ja rauhoittua.
Ivin lempipaikka oli ehdottomasti ranta, ja me Arielin kanssa jo odottelimme saunan/vierasmökin kuistilla kun Ivi kävi vielä yömyöhään haistelemassa rantavettä. (Laiturin ja rannan rajamaastossa ON pieni valkoinen koira, ottakaa vaikka suurennuslasi käteen!:)
Kuumana päivänä mamin lueskellessa kirjaa laiturilla nallet viihtyivät hiukan varjommassa, veden rajassa viileillä laatoilla. Uimaan ei uskallettu, kumpikaan ei ole koskaan uimista testannut. Olin kuitenkin iloisesti yllättynyt kun molemmat halusivat ihan itse mennä kastelemaan tassunsa veteen ja tepastelivat laatoilla veteen asti. Ariel laittoi koko naamansakin järveen ja tuli sitten antamaan mamille ihania märkänaamapusuja. Ivilläkin korvat ja tassut vettä valuvina!
Vaikka päivät kuluivatkin ulkona, Ivi ja Ariel osasivat hakeutua varjoon aina vähän väliä ja ympäriinsä juoksemisen välillä makoilivatkin vain varjossa ja muistivat juodakin koko ajan päivän mittaan. Monen tunnin ulkoilun jälkeen Ivi menikin aina mökin ovelle istumaan ja kävi sisällä nokosilla muiden jäädessä ulos. Ja kyllä uni maistui pehmeällä sohvalla molemmille illemmalla!
]]>2012-06-25T13:23:01+03:002019-09-28T06:25:44+03:00https://ivin.vuodatus.net/lue/2012/06/juhannus-juhlativinhttps://ivin.vuodatus.net/<![CDATA[Pohdintaa ennen lomaa]]>
Kurssin vetäjä sanoi, että kaikista koirista kurssilla minä olen varmasti ainoa kellä on mitään toivoa pysyä oikeasti koiran perässä radalla ja pärjätä sille juoksussa. Kahdeksantoista vuoden urheilutaustalla uskon että voisi jopa pitää paikkansa:D. Tämä ei ole yhtään huonompi juttu, koska Ariel tosiaan on niin kovin tiukasti kädessäni kiinni, meitä ei varmaan haittaisi yhtään jos radan suoritus olisi enemmän tai vähemmän minun juoksuvauhdistani kiinni. Ariel tulee seuraamaan minua jokatapauksessa, se on hänen koko elämänsä lempiasia muutenkin.
En tiedä olemmekko ikinä siinä vaiheessa että oikeasti osallistuisimme johonkin kilpailuun, tai en tiedä osallistuisimmeko muutenkaan. En edes tiedä oppiiko Ariel kaikkia esteitä koskaan niin hyvin, tai onko hänen fysiikalleen mahdollista oppia suorittamaan kaikkea. Meille tämä on kuitenkin vain hauska harrastus, enkä tiedä tuleeko siitä koskaan kilpailuhenkistä.Se varmaan riippuu siitä mitä Ariel haluaa. Itse olen kilpaurheillut kuitenkin koko elämäni, ja varmaan siitä johtuen ajatuset koko ajan siinä miten pääsee parempiin tuloksiin ja missä pitää parantaa, eikä kilpaileminen tunnu vieraalta ajatukselta. Syksyllä meidän perheellä on kuitenkin edessä muutto, ja en tiedä uudesta kotikaupungistamme miten siellä onnistuu harrastuksen jatkaminen. Toivottavasti onnistuu!
Nyt kuitenkin lähdemme mökille juhannuksen viettoon, paljon tilaa ja vapautta Arielille ja Iville nauttia kesästä. Ehkä rakennamme jotain pieniä esteitä pihalle jos vain pystymme, Ivikin voisi huvikseen vähän hypellä tai opetella sitten muita temppuja. Tai opettaa Arielille muutamat mistä voisi olla hyötyä.:) Ivihän osaa esimerkiksi lähteä kiertämään kauempana olevaa tolppaa, noutaa loitommalla olevan esineen, ja mennä kauempana olevalle alustalle pyynnöstä. Arielille kaikki minusta pois päin vievä toiminta ei ole yhtään niin helppoa!]]>2012-06-21T15:04:01+03:002019-09-28T06:25:47+03:00https://ivin.vuodatus.net/lue/2012/06/pohdintaa-ennen-lomaaivinhttps://ivin.vuodatus.net/
]]>
]]>
]]>
